Vähittäiskaupan energianhallinta: useiden toimipaikkojen kulutus hallintaan yhdellä alustalla

Vähittäiskaupassa energiaongelma ei yleensä koske yksittäistä myymälää: myymälöitä on paljon, ne ovat samankaltaisia, eikä kukaan tiedä, mikä niistä kuluttaa energiaa tarpeettoman paljon.

Tämä on myös alan mahdollisuus. Kun hallitaan kymmeniä saman konseptin mukaisia myymälöitä, yhdessä myymälässä löydetty parannus voidaan ottaa käyttöön kaikissa muissa. Hyöty kasvaa toimipaikkojen määrän mukaan.

Lyhyesti:

• Päivittäistavarakaupassa kylmäsäilytys on suurin energiankulutuksen kohde, ja sen suuntaa-antava osuus on 35–45 %.
• Samankaltaisten myymälöiden vertailu on nopein käytettävissä oleva analyysimenetelmä.
• Elintarvikkeiden kylmäsäilytyksessä energiankulutusta ja tuotteiden turvallisuutta valvotaan samoilla antureilla.
• Suurin haaste on organisatorinen: on selvitettävä, kuka päättää ja kuka maksaa kussakin myymälässä.

Missä myymälä kuluttaa energiaa

Kulutuksen jakautuminen vaihtelee huomattavasti vaatekaupan ja supermarketin välillä, mutta tärkeimmät kulutuskohteet ovat samat: kylmäsäilytys, valaistus, ilmastointi sekä elintarvikemyymälöissä sisäiset valmistusalueet, kuten leipomo, herkkutiski ja lihakauppa.
ENEA:n ja Federdistribuzione-järjestön laatimat päivittäistavarakaupan energiakatselmuksia koskevat toimialakohtaiset ohjeet esittävät suuntaa-antavan jakauman: elintarvikkeiden kylmäsäilytys 35–45 %, valaistus 20–30 % ja ilmastointi 10–18 %. Kulutuksen keskittyminen helpottaa työtä: lähtökohta on selkeä, ja se koskee jatkuvasti toimivia järjestelmiä.
Muiden kuin elintarvikkeiden vähittäiskaupassa valaistuksen ja ilmastoinnin osuus kasvaa. Erityistä on se, että näyteikkunat ja mainoskyltit jäävät usein päälle pitkäksi aikaa myymälän sulkemisen jälkeen.

Vähittäiskaupan todellinen haaste: useita samankaltaisia toimipaikkoja

Yksittäisessä rakennuksessa analysoidaan kuormitusprofiileja. Myymäläverkostossa nopeampi tapa on vertailla myymälöitä keskenään.
Jos kahdessa myymälässä on sama pinta-ala, konsepti ja aukioloajat mutta erilainen energiankulutus, erolle löytyy yleensä konkreettinen syy. Syynä voi olla väärin säädetty järjestelmä, liian usein tapahtuva sulatus, auki jäänyt ovi tai aikataulu, jota ei ole päivitetty toiminnan muututtua.
Vertailu edellyttää kahta asiaa:

• Käytä kaikissa toimipaikoissa yhteistä nimikkeistöä: jos jokainen myymälä nimeää energiankulutuskohteensa eri tavalla, tietoja ei voi vertailla. Nimikkeistö on päätettävä alussa, sillä jälkikäteen kukaan ei ehdi nimetä kaikkea uudelleen.
• Käytä normalisoituja tunnuslukuja: kulutus neliömetriä ja aukiolotuntia kohti absoluuttisen kulutuksen sijaan. Muuten suuret myymälät näyttävät aina heikoimmilta.

Viisi toistuvaa energiahukan aiheuttajaa

• Avoimet kylmäkalusteet. Ovet ja yöpeitteet puuttuvat avoimista altaista ja seinäkylmäkalusteista, jolloin kylmää karkaa jatkuvasti ja ilmastoinnin on kompensoitava lämpökuormaa.
• Optimoimattomat sulatusjaksot. Käyttöönotossa asetetut jaksot, joita ei ole koskaan tarkistettu ja jotka tapahtuvat usein tarpeettoman usein.
• Ilmastointi ja avoimet ovet. Kesällä jäähdytys toimii täydellä teholla, vaikka sisäänkäynti on avoinna. Tämä on yksi näkyvimmistä ja yleisimmistä ongelmista.
• Mainoskyltit, näyteikkunat ja ulkovalaistus päällä aukioloaikojen ulkopuolella. Kerran asetetut ajastimet eivät huomioi vuodenaikoja tai kauppakeskuksen aukioloaikojen muutoksia.
• Järjestelmät päällä ennen varsinaista aukioloaikaa ja sen jälkeen. Laitteet käynnistetään tunteja liian aikaisin tai niitä ei sammuteta lainkaan, erityisesti paikallisesti ja manuaalisesti ohjatuissa kohteissa.

Mitä mitata

Mittausratkaisu vastaa oppaassa älymittareista ja IoT-antureista kuvattua ratkaisua, jossa kylmäkalusteisiin ja kylmähuoneisiin asennetaan omat anturit.

Elintarvikkeiden kylmäsäilytys: energiaa ja turvallisuutta valvotaan samoilla antureilla

Tämä erityispiirre helpottaa valvonnan hyväksymistä elintarvikemyymäläketjussa. Kylmäkalusteiden lämpötiloja on joka tapauksessa valvottava elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja tavarahävikin ehkäisemiseksi.
Samat lämpötiloja tallentavat anturit paljastavat myös järjestelmän toimintahäiriöt: kylmäkaluste, jonka on vaikea ylläpitää asetusarvoa, liian pitkä sulatusjakso tai tavallista useammin käynnistyvä kompressori ovat merkkejä liiallisesta energiankulutuksesta jo ennen kuin tuotteille aiheutuu riskiä.
Kylmähuoneesta ajoissa saatu hälytys voi ehkäistä kolme ongelmaa samalla kertaa: poikkeavan energiankulutuksen, tavarahävikin ja vaatimusten vastaisen toiminnan. Tällöin investoinnin tuottoa ei mitata pelkästään kilowattitunteina.

Toimenpiteet, joilla saavutetaan tuloksia nopeimmin

• Yöpeitteiden ja ovien asentaminen kylmäkalusteisiin, joista ne puuttuvat. Elintarvikekaupassa tämä on yksi kustannustehokkaimmista toimenpiteistä.
• Tarkista sulatusjaksot todellisten mittaustietojen perusteella oletusarvojen sijaan.
• Sovita aikataulut ja asetusarvot todellisiin aukioloaikoihin keskitetyn hallinnan avulla sen sijaan, että jokainen myymälä säädetään erikseen.
• Säädettävä LED-valaistus erityisesti näyteikkunoissa, mainoskylteissä ja ulkoalueilla.
• Ota kylmälaitteiden hukkalämpö talteen lämpimän käyttöveden tai lämmityksen tuottamiseen, jos järjestelmän rakenne sen mahdollistaa.

Toimenpiteiden priorisointi noudattaa energiatehokkuuden parantamista käsittelevässä oppaassa kuvattua periaatetta: ensin korjataan käyttötapoja ja vasta sen jälkeen tehdään muutoksia laitteistoihin.

Organisatorinen haaste: kuka päättää ja kuka maksaa

Vähittäiskaupassa suurin rajoite ei yleensä ole tekninen. Myymälä voi olla vuokrattu, sijaita kauppakeskuksessa, jossa on yhteisiä järjestelmiä, toimia franchising-periaatteella tai olla suoraan yrityksen hallinnassa. Jokaisessa tilanteessa päätöksentekijä ja toimenpiteestä hyötyvä taho voivat olla eri osapuolia.
Kaksi varotoimea auttaa:

• Erittele tiedot vastuualueittain. Kun tiedetään myyntialueen kulutus suhteessa kauppakeskuksen yhteisiin järjestelmiin, kustannusten jakamisesta syntyy vähemmän kiistoja.
• Anna myymäläpäälliköille selkeät tiedot. Vertailu samankaltaisiin myymälöihin toimii paremmin kuin aukioloaikoja koskeva kiertokirje, sillä kukaan ei halua jäädä vertailun viimeiseksi.

Kauppakeskusten käytävillä sijaitseviin myymälöihin soveltuu myös kauppakeskusten energianhallintaa käsittelevä sisältö, sillä yhteisiä järjestelmiä ohjataan omien toimintaperiaatteidensa mukaisesti.

Työkalut

Yksittäisessä myymälässä ei ole BMS-järjestelmää eikä sellaista yleensä kannata hankkia: kaapeloinnin kustannukset eivät ole perusteltuja muutaman sadan neliömetrin tiloissa. Viidenkymmenen myymälän ketju tarvitsee kuitenkin samanlaista valvontaa kuin suuri rakennus, vaikka toimipaikat sijaitsevat viidessäkymmenessä eri osoitteessa. Koko prosessi mittauksista säästöjen todentamiseen kuvataan energianhallinnan oppaassa.
Tässä ympäristössä toimii UTwinin energianhallintaohjelmisto: alustaan toimitetaan älymittarit ja IoT-anturit, kaikkien toimipaikkojen tiedot kerätään pilveen, myymälöitä vertaillaan keskenään, poikkeamista saadaan hälytyksiä ja järjestelmiä säädetään etänä ulkolämpötilan ja käyttöasteen perusteella.
Integroitu kunnossapito-ohjelmisto (CMMS) muuttaa poikkeaman työmääräimeksi, joka osoitetaan alueen huoltoteknikolle. Samalla jokaisesta myymälästä säilyy huoltohistoria. Tätä lähestymistapaa kuvataan myymälöiden ja supermarkettien kunnossapitoa käsittelevässä sisällössä, ja sitä sovelletaan energianhallintaan.
Myymälöissä, supermarketeissa ja pienissä tiloissa alusta toimii kevyenä BMS-järjestelmänä, jonka investointikustannukset (CAPEX) ovat jopa 70 % perinteisiä järjestelmiä pienemmät. Näissä kohteissa kustannusero on selkein.

Usein kysytyt kysymykset

• Mikä kuluttaa eniten energiaa supermarketissa?

  Elintarvikkeiden kylmäsäilytys. ENEA:n ja Federdistribuzione-järjestön päivittäistavarakaupan energiakatselmuksia koskevissa ohjeissa sen osuudeksi arvioidaan 35–45 % kokonaiskulutuksesta. Osuus on suurempi kuin valaistuksen (20–30 %) ja ilmastoinnin (10–18 %). Sisäiset valmistusalueet lisäävät kulutusta niissä toimipaikoissa, joissa niitä on.

• Miten erikokoisia myymälöitä verrataan?

  Käytä normalisoituja arvoja: kulutus neliömetriä ja aukiolotuntia kohti, kun myymälöiden konsepti ja ilmastovyöhyke ovat samat. Absoluuttisen kulutuksen vertailu asettaa suurimmat myymälät aina heikoimpaan asemaan eikä tuota hyödyllistä tietoa.

• Tarvitseeko jokainen myymälä erilaisen järjestelmän?

  Ei, ja juuri tämä on asian ydin. Ketjut hyötyvät standardoinnista: samat mittauslaitteet, sama nimikkeistö ja samat tunnusluvut. Näin yhdessä myymälässä löydetty parannus voidaan toteuttaa muissa ilman uutta analyysia.

• Auttaako kylmäkalusteiden valvonta vain energian säästämisessä?

  Ei, ja siksi monet ketjut hyväksyvät sen ensimmäisten toimenpiteiden joukossa. Samat mittaukset tukevat elintarviketurvallisuutta, ehkäisevät tavarahävikkiä ja dokumentoivat säilytysolosuhteet.

Mistä kannattaa aloittaa

Myymäläverkoston ensimmäinen askel ei ole antureiden asentaminen kaikkialle. Ensin myymälöiden vuotuinen kulutus järjestetään pinta-alan mukaan ja listan kärjessä olevat toimipaikat tutkitaan. Lähes aina kolmessa tai neljässä eniten kuluttavassa myymälässä on yksittäinen ongelma, joka toistuu myös verkoston muissa toimipaikoissa.